Rakkauskirje, vastaanottaja lineaarinen tv

Kuoleeko se? Milloin se kuolee? Pystyykö se muuttumaan ja mukautumaan, pitääkö sen edes pystyä?

Minä rakastan lineaarista tv:tä. Tuota 2000-luvun kummajaista, joka noudattaa ennalta määriteltyjä ohjelma-aikatauluja. Antaa kärsimättömän yleisön odottaa sarjojen jaksoja pahimmillaan viikon ajan ja syöksee sisuksistaan katseluelämyksen keskeyttäviä mainoksia. Uusintojakin kehtaa näyttää, mitä katsojan härnäämistä..!

Olen kenties katoava luonnonvara, mutta haluan, siis oikeasti haluan kärvistellä piinaavassa odotuksessa lempisarjan uutta jaksoa odotellessa. Tuudittautua arjen kaaoksessa siihen, että jokin on pysyvää – yhdeksältä se tulee, aina maanantaisin, alkavan viikon kohokohtana. Iltatoimet hoituvat hujauksessa, koska lineaarinen tv ei odota.

Haluan jakaa yhteisen katseluelämyksen, ruotia tv:n tapahtumia reaaliajassa Twitterissä ja seuraavana päivänä kahvipöydässä. Tuntea, ettei koko maailma sittenkään pidä lauantai-iltana hauskaa turuilla ja toreilla minun perheellisen kököttäessä kotona. Moni muukin treenaa nauruhermojaan viikonlopun viihdeohjelmien äärellä, hyvällä lykyllä puoli miljoonaa suomalaista. Emme ole yksin.

kakkua

Viime jouluna murruin. Perhe sai joululahjaksi Netflixin. Olihan se hieman noloa; tv-yhtiön tiedottaja vailla käytännön ymmärrystä tuosta yhä suurempia katsojamääriä nielevästä keksinnöstä.

Alkuhuuman jälkeen palvelu on jäänyt pölyttymään hyllylle. Tulee sieltä monenlaista, josta minä olen kaiken suhteen armottomasti myöhässä. Kahvitauoilla ei enää fiilistellä sarjoja, jotka olen juuri löytänyt. Twitter mykkänä, tietenkin, jokainen katsoo kun itselle sopii. Minulle ei useimmiten sovi, koska ei ole pakko. On muuta tekemistä, ja siinä vaiheessa kun ei ole, on nukkumaanmenoaika.

Jos suuri yleisö ajattelisi kuten minä, tv-yhtiöillä olisi yksi iso huoli vähemmän. Siitä huolimatta tätä työtä tehdään suurella sydämellä, intohimosta tv-viihteeseen ja palavalla halulla uskoa siihen, että reaaliaikainen katseluelämys on yhä voimissaan.

Tänään ajattelin katsoa vihdoin uuden jakson eräästä Netflixin suositun sarjan kolmannesta kaudesta. Sitten tajusin, etten ehdikään. Kello käy, ja jossain vaiheessa on pakko pykätä muistilista lineaarisen tv:n syystarjonnan uutuuksista, jotka haluan tsekata. Iltayhdeksältä, parhaaseen tv-katseluaikaan, jolloin päivän velvollisuudet on saatu pakettiin.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on LinkedIn
Posted in Blogi.
Discovery Networks Finland

Discovery Networks Finland

elokuu 26, 2015, kello 10:24